Sotaa Jumalaa vastaan, aseina kivet

Sota Jumalaa vastaan, ikkunanrikkojien painos

Islamilaisessa tasavallassa vakavimmilla rikoksilla on mahtipontisimmat nimet. ”Sodankäynnistä Jumalaa vastaan” ja ”turmeluksen levittämisestä maan päällä” voi saada kuolemanrangaistuksen, ja Iranin tuomarit jakavat niitä auliisti. 21-vuotias karatemestari Sasan Azadvar Jonaqani hirtettiin 30. huhtikuuta muun muassa siksi, että hänen väitettiin rikkoneen poliisibussin ikkunoita kivillä ja pampulla. 18-vuotias Amir Hossein Hatami teloitettiin 84 päivää pidätyksensä jälkeen, koska hän oli tunkeutunut basij-joukkojen tukikohtaan, heitellyt kiviä ja sytyttänyt kaksi moottoripyörää tuleen. Häntä ei syytetty kenenkään tappamisesta tai vahingoittamisesta.

Human Rights Watchin ja Boroumand Centerin mukaan 18. maaliskuuta ja elokuun lopun välisenä aikana teloitetuista 29 mielenosoittajasta 16:ta ei edes syytetty kenenkään tappamisesta. Iranin yleinen syyttäjä oli antanut tahdin jo tammikuussa: kaikki mellakoitsijat käyvät sotaa Jumalaa vastaan riippumatta siitä, mitä he ovat tehneet. Kaikkivaltiaan rintamalinja näyttää nyt kulkevan bussien ikkunoiden kautta.

”Jumalan tähden, ei teloitusta”

Todisteet ovat enimmäkseen tunnustuksia, jotka on saatu ilman asianajajaa ja syytettyjen mukaan kidutuksella: hakkaamalla, sähköiskuilla, valeteloituksilla ja uhkaamalla raiskata heidät tai heidän läheisensä. Kun 19-vuotias painimestari Saleh Mohammadi, joka tuomittiin turvallisuusjoukkojen jäsenen tappamisesta, perui tunnustuksensa oikeudessa, tuomarit hylkäsivät hänen väitteensä, koska hänessä ei näkynyt kidutuksen jälkiä. Hänet hirtettiin noin viisi viikkoa pidätyksen jälkeen. Valtion televisio esittää tunnustuksia. Yhdessä niistä kuulustelija kertoo 18-vuotiaalle Shervin Bagherianille, että häntä syytetään sodankäynnistä Jumalaa vastaan. Nuori mies kysyy, mitä se tarkoittaa. Vastaus: teloitusta.

”Jumalan tähden, ei teloitusta. Herra, tein virheen.”— Shervin Bagherian, 18, Iranin valtiontelevisiossa esitetyllä tunnustusvideolla

Isfahanin Shohadan aukion tapauksessa kymmenen kuudestatoista syytetystä tuomittiin elokuussa kuolemaan, eikä yhtäkään heistä syytetty murhasta. Heidän joukossaan on 20-vuotias Taraneh Rahimi. Eräs tapauksen asianajajista on tehnyt valituksen, jonka mukaan häneltä ja hänen kaksoissisareltaan on pakotettu tunnustukset ja heitä on hakattu ja käytetty seksuaalisesti hyväksi.

Julkisia hirttäjäisiä ja sydänkohtaus

Jotta viesti varmasti menisi perille, osa teloituksista pannaan toimeen julkisesti. Abolfazl Sepahi ja Amir Hossein Safari hirtettiin 28. heinäkuuta Isfahanin Alikhanin aukiolla, jossa neljän turvallisuusjoukkojen jäsenen kerrotaan saaneen surmansa tammikuussa. Abolfazlin serkku Alireza Sepahi oli määrä hirttää heidän kanssaan, mutta hän sai hirsipuulla sydänkohtauksen. Hänet vietiin sairaalaan ja palautettiin sitten vankilaan, jossa häntä uhkaa yhä välitön teloitus. Islamilaisessa tasavallassa oman teloituksensa selviytyminen tuo lykkäystä, ei armahdusta. Toiset perheet eivät saa minkäänlaista ennakkovaroitusta: joitakin mielenosoittajia on teloitettu salaa, ilman viimeistä tapaamista.

Kaikki ovat vakoojia

Kun sota Jumalaa vastaan ei riitä, on vielä vakoilu. Vuonna 2025 säädetty laki, joka kovensi rangaistuksia yhteistyöstä Israelin ja vihamielisten valtioiden kanssa, teki tällaisesta yhteistyöstä kuolemalla rangaistavan rikoksen ja lyhensi valitusajan 20 päivästä kymmeneen. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ainakin kahdeksan teloitettua mielenosoittajaa tuomittiin tämän lain nojalla ilman mitään näyttöä vakoilusta. Iran hirtti 19. syyskuuta Hossein Pedaranin, jota syytettiin Isfahanin ohjustukikohtia koskevien tietojen välittämisestä Mossadille, suljetuin ovin käydyn vallankumoustuomioistuimen oikeudenkäynnin jälkeen. Ihmisoikeusjärjestöt ovat laskeneet ainakin tusinan vastaavaa teloitusta kesäkuun 2025 sodan jälkeen. Virallisessa retoriikassa mielenosoittajat esitetään amerikkalais-israelilaisen vallankaappauksen jalkaväkenä. Iranissa mielenosoittaja on terroristi, Mossadin agentti tai mukavuussyistä molempia.

Myös vastustaminen on rikos: Teheranin syyttäjä on aloittanut menettelyt teloituksia vastaan julkisesti puhuneita ihmisiä vastaan, ja ainakin 19 asianajajaa pidätettiin tammikuun joukkosurmia seuranneen kuukauden aikana. Mielenosoittamisesta voi joutua hirteen, vastustamisesta syytteeseen ja syytettyjen puolustamisesta pidätetyksi.

Rikoksia ihmisyyttä vastaan

YK:n selvitysryhmä totesi 17. syyskuuta, että joulukuussa 2025 alkaneiden mielenosoitusten tukahduttaminen oli rikos ihmisyyttä vastaan: joukkosurmia, kidutusta, kymmeniätuhansia mielivaltaisia pidätyksiä sekä koko maan kattava yli viisi kuukautta kestänyt internetkatkos, pisin koskaan kirjattu. Joitakin perheitä vaadittiin maksamaan saadakseen omaistensa ruumiit takaisin, ja heitä painostettiin allekirjoittamaan lausuntoja, joissa vainajia kuvattiin valtion agenteiksi. Yli 70 ihmistä, heidän joukossaan viisi naista ja kolme poikaa, on välittömässä teloitusvaarassa. Sama selvitysryhmä totesi myös perustellun syyn epäillä Yhdysvaltojen syyllistyneen sotarikoksiin, muun muassa Minabissa sijaitsevaan kouluun tehtyyn iskuun, jossa kuoli noin 120 lasta, joten sitä tuskin voi kuitata lännen työkaluna.

Iran pani vuonna 2025 laskentatavasta riippuen toimeen 1 639–2 159 teloitusta, eniten sitten 1980-luvun lopun, jolloin Khomeinin fatwa lähetti tuhansia poliittisia vankeja joukkohautoihin. Yli 30 maata, muiden muassa Ranska, Britannia ja Kanada, on syyttänyt Teherania mielenosoittajien teloittamisesta ”erimielisyyden vaientamiseksi”.

”Se, mitä Iranissa todellisuudessa on, ovat mielivaltaiset teloitukset.”— Payam Akhavan, entinen YK:n syyttäjä, elokuu 2026

Islamilainen tasavalta syyttää mielenosoittajiaan sodankäynnistä Jumalaa vastaan. Tapahtuneen perusteella sotaa käy kuitenkin hallinto itse – omaa nuorisoaan vastaan, aukio kerrallaan.