Jemenin huthit vainoavat tasapuolisesti kaikkia

Jouluaatto huthien tapaan

Kampanja alkoi marraskuun lopussa 2025. Seitsemän jemeniläistä kristittyä pidätettiin joulukuun alussa, minkä jälkeen huthit laajensivat ratsioitaan 24. joulukuuta. Kaikista illoista juuri jouluaattona. Tammikuun 12. päivään mennessä Human Rights Watch oli laskenut yli 20 kristittyä pidätetyn Sanaassa, Ibbissä ja muissa huthien hallitsemissa maakunnissa; National Council for Minorities in Yemen puhuu kymmenistä.

Menetelmä on aina sama: ei pidätysmääräystä, ei henkilöllisyyden esittämistä, ovet murretaan, ihmiset kaapataan kotoaan tai kadulta eikä syytä kerrota. Useimmat perheet eivät saa mitään tietoa, eivät edes ne, joiden pidätetyillä omaisilla on sydänsairaus tai diabetes. Kansainvälisessä oikeudessa tällä on nimi: tahdonvastainen katoaminen.

Viisikymmentä, ja määrä kasvaa

Luku on jatkanut kasvuaan. Irlantilaisen hyväntekeväisyysjärjestön Church in Chainsin lainaamien ihmisoikeusjärjestöjen ja paikallisten lähteiden mukaan talven aikana pidätettiin yli viisikymmentä kristittyä, ja Open Doorsin mukaan kolme seurakuntien johtajaa pidätettiin 11. ja 12. huhtikuuta. Tarkkoja lukuja on mahdotonta varmistaa. Sen verran tiedetään, että Jemenin kristitty yhteisö, jonka koko arvioitiin aikoinaan 41 000 henkeen, on kutistunut muutamaan tuhanteen. Useimmat heistä ovat islamista kääntyneitä, jotka harjoittavat uskoaan salassa maassa, jossa islamista luopumisesta voi lain mukaan seurata kuolemanrangaistus.

”Kun joku viedään, hän voi kadota kuukausiksi.”— Jemeniläinen kristitty Church in Chainsin lainaamana

Jopa avulla on uskontotesti. Yhdysvaltain kansainvälisen uskonnonvapauden komissio raportoi vuonna 2025, että huthit syrjivät kristittyjä ja bahailaisia avunjaossa ja että huthien sairaalat kieltäytyivät useissa tapauksissa hoitamasta kristittyjä.

Moskeijoista kasarmeja

Kristityt eivät ole ainoita. Human Rights Watch dokumentoi 17 bahailaisen tahdonvastaisen katoamisen vuonna 2023 vuosia jatkuneiden järjestelmällisten pidätysten jälkeen, ja Jemenin pientä juutalaisyhteisöä on vainottu jo pitkään. Elokuussa Yemeni Women Empowerment Foundation meni vielä pidemmälle. Sen raportti, jonka Adenissa toimiva Saba-uutistoimisto julkaisi, luettelee 4 651 huthien loukkausta moskeijoita, uskonoppineita ja uskonnollisia vähemmistöjä vastaan 14 maakunnassa vuodesta 2014 lähtien: 311 ihmistä tapettu, 679 siepattu tai pidätetty ja 143 kidutettu, joista 13 kuoli. Lisäksi 938 imaamia ja saarnaajaa on vaihdettu väkisin, 491 moskeijaa muutettu kasarmeiksi ja 114 komentokeskuksiksi, 902 moskeijaan on hyökätty tai niitä on häpäisty ja 832 moskeijan kirjastoa on takavarikoitu.

Raportti tavoittaa meidät huthien kanssa sodassa olevan hallituksen uutistoimiston kautta, eikä se juuri ole puolueeton erotuomari. Silti liikkeelle, jonka iskulause lupaa kuolemaa Amerikalle, kuolemaa Israelille, kirousta juutalaisille ja voittoa islamille, lähes 500 moskeijan muuttaminen kasarmeiksi on omaperäinen tapa juhlistaa sitä.

Oikeuden puolustajia – ulkomailla

Huthit esittäytyvät mielellään oikeuden puolustajina länsimaista sortoa vastaan. Kotimaassa he ovat viimeisen puolentoista vuoden aikana pidättäneet satoja ihmisiä YK:n työntekijöistä ja toimittajista ihmisoikeuspuolustajiin, samalla kun jemeniläiset kärsivät hälyttävästä nälästä. Human Rights Watchin tutkija Niku Jafarnia tiivistää asian:

”Niiden, jotka vastustavat vääryyttä ulkomailla, ei pitäisi itse tehdä vääryyttä kotimaassa.”

Huthien Jemenissä ainoa asia, jota jaetaan ilman uskontoon perustuvaa syrjintää, on pidätys. Pidätysmääräystä he eivät edes vaivaudu näyttämään.