Islamilaiset koulut: liian äänekkäästi Amsterdamissa, liian myöhään Oslossa

Kuusi vuotta läksyjä

Norjan suurkäräjät, työväenpuolue mukaan lukien, pyysi 14. huhtikuuta 2020 hallitukselta lakia, joka kieltäisi säännöllisen koulupäivän jälkeisen toiminnan, jossa lapset yöpyvät pitkiä aikoja. Ilmoitettuina tavoitteina olivat eriytymisen, rinnakkaisyhteiskuntien, kielteisen sosiaalisen kontrollin ja radikalisoitumisen torjuminen. Äänestyksen taustalla ollut toiminta oli NRK:n mukaan Islamilaisen kulttuurikeskuksen koraanikoulu.

Lapsi- ja perheministeri Lene Vågslid luopui kiellosta 23. syyskuuta 2026: se voisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen nojalla merkitä uskontoon perustuvaa syrjintää, ja se osuisi myös toimintaan, jota suurkäräjät ei koskaan aikonut estää. Kymmenen päivää myöhemmin hän ilmoitti päinvastaista: kuuden ministeriön työryhmä selvittää kieltoa tai tiukempia sääntöjä. Lakiesitystä ei vieläkään ole. Ministeri puhuu nyt lainsäädännöllisestä tyhjiöstä – juuri siitä, jonka suurkäräjät pyysi hallitusta täyttämään vuonna 2020.

Läksyapua ja makuusali

Vuonna 1992 rekisteröidyllä, Drammenissa toimivalla Islamilaisella kulttuurikeskuksella on noin 4 000 jäsentä, ja se kuuluu Süleymancı-liikkeeseen, Turkista lähtöisin olevaan konservatiiviseen sunnalaiseen suuntaukseen. Keskus kuvailee yön yli kestävää toimintaansa leikiksi, läksyavuksi ja liikunnaksi. Entiset oppilaat kuvaavat jotain muuta. Erään imaamin tytär pakeni 15-vuotiaana; nyt 19-vuotias, hän asuu salaisessa osoitteessa salatulla henkilöllisyydellä, Aftenposten kertoo. Kolmissakymmenissä oleva nainen, jota pidettiin siellä vastoin hänen tahtoaan neljä vuotta 2000-luvulla, muistelee, ettei hänellä ollut ystäviä yhteisön ulkopuolella eikä harrastuksena urheilua, että hänen hijabinsa sitomistapaa tarkastettiin ja että rutiinit jättivät lapset liian väsyneiksi pysymään mukana koulussa. Hän on tehnyt yhteisöstä ilmoituksen maaherralle ja puhuu ”lasten vankilasta”.

”Seurakunnassa oleminen oli kuin asepalvelusta. Mutta me olimme lapsia.”— Entinen asukas, nyt kolmissakymmenissä, NRK:lle

Toista entistä oppilasta kuohuttaa eniten se, että valtio maksaa tämän. Aftenpostenin mukaan yhteisö on saanut julkisia avustuksia yli 39 miljoonaa kruunua, ja se toivoo voivansa muuttaa vuonna 2014 ostamansa koulurakennuksen imaamikoulutuskeskukseksi, jossa myös yövytään. Yhteisö torjuu arvostelun ja sanoo toimintansa olevan vapaaehtoista. Maaherra käy yhä läpi sen vastauksia yli 30 kysymykseen.

Liberaalipuolue Venstren kansanedustaja Abid Raja kysyy, olisiko Norja odottanut näin kauan, jos valkoisia lapsia olisi pidetty vuosikausia piilossa rinnakkaisissa laitoksissa.

”Eikö samojen vapauksien pitäisi koskea myös muslimilapsia?”— Abid Raja, Venstren kansanedustaja, NRK:lle

Norjan islamilainen neuvosto puolestaan varoittaa yksittäistapauksiin perustuvista kollektiivisista rajoituksista.

Amsterdam ja äänekäs menetelmä

Alankomaat kokeili päinvastaista lähestymistapaa. Vuonna 2019 maan tiedustelu- ja terrorisminvastaiset viranomaiset syyttivät Amsterdamissa toimivaa valtion rahoittamaa islamilaista toisen asteen koulua, Cornelius Haga Lyceumia, demokratian vastaisista salafistisista taipumuksista ja yhdistivät sen johtajat tšetšeeniläiseen jihadistiryhmään Kaukasian emiraattiin. Pormestari jäädytti kaupungin rahoituksen, ja opetusministeri yritti erottaa koulun hallituksen ja katkaista sen valtionrahoituksen.

Tuomioistuimet olivat eri mieltä. Valtioneuvosto totesi marraskuussa 2019 väliaikaisessa ratkaisussaan, ettei ministeri ollut noudattanut omia sääntöjään. Haagilainen tuomioistuin katsoi syyskuussa 2024, että valtio oli toiminut lainvastaisesti luodessaan väärän vaikutelman, että koulu suvaitsi demokratian vastustajia, ja määräsi sen korvaamaan koulun hallitukselle.

”Valtion luomalla virheellisellä kuvalla oli hyvin kielteisiä seurauksia koulun maineelle.”— Haagin käräjäoikeus 4. syyskuuta 2024

Todellinen skandaali: koetulokset

Valtio oli soittanut terrorihälytyksen. Heinäkuussa 2026 opetustarkastusvirasto löysi paljon arkisemman epäkohdan, saman, jonka se oli havainnut jo vuonna 2019: huonon hallinnon. Kolmen vuoden aikana noin 35 % koulun mavo-linjan eli nelivuotisen yleissivistävän linjan oppilaista läpäisi päättökokeensa, kun valtakunnallinen luku oli noin 91 %. Koulun hallituksella on vuosi aikaa korjata tilanne, ja se pitää raporttia yksipuolisena.

Amsterdamissa valtio korotti ääntään liian aikaisin. Norjassa lapset nukkuvat koraanikoulussa, ja laki on nukkunut hallituksen pöydällä vuodesta 2020.