Quebecin sekularismi 2.0: Jumala tarvitsee nyt kunnan luvan

Sunnuntaijumalanpalvelus Place d'Armes -aukiolla

Yli puolen vuoden ajan vuonna 2025 palestiinamielinen ryhmä Montreal4Palestine järjesti sunnuntaisin mielenosoituksia Montrealin Notre-Damen basilikan edustalla, ja niihin kuului myös julkinen muslimirukous. Viraaliksi levinneessä videossa väitettiin, että basilika soitti kellojaan peittääkseen rukoilijoiden äänet. AFP tarkisti asian: kellopeli yksinkertaisesti soi tasatunnein. Pääministeri François Legault oli jo todennut, että rukoilemaan haluavien pitäisi mennä kirkkoon tai moskeijaan. Hänen sekularismiministerinsä Jean-François Roberge kutsui katurukouksia ”provokaatioksi”.

Asiantuntijoilla oli yksinkertaisempi ajatus

Hallituksen oma sekularismikomitea ei suositellut kieltoa: sen mukaan kunnilla oli jo valtuudet puuttua katurukouksiin. Komitean toinen puheenjohtaja Christiane Pelchat sanoi, etteivät katurukoukset olleet ongelma Montrealissa. Ainoa hankala tapaus, Notre-Damen edustalla, näytti hänen mielestään pikemminkin palestiinalaisten asiaa ajavalta poliittiselta rukoukselta kuin todelliselta rukoukselta. Todellinen ongelma oli hänen mukaansa se, ettei kaupunki valvonut oman, luvattomia katumielenosoituksia koskevan järjestyssääntönsä noudattamista.

Sekularismi 2.0

Quebec sääti lain silti. Robergen Coalition Avenir Québec hyväksyi 2. huhtikuuta Parti Québécois'n tuella lakiesityksen 9, jota Roberge kutsuu nimellä ”Sekularismi 2.0”. Liberaalit ja Québec solidaire äänestivät sitä vastaan. Yleisiä teitä tai puistoja ei saa enää käyttää yhteiseen uskonnonharjoitukseen, ellei kunta tee tapauskohtaisesti poikkeusta lyhyelle, kaikille avoimelle tilaisuudelle. Tällaisen tilaisuuden järjestäjää tai siihen osallistuvaa uhkaa 125–375 dollarin sakko, järjestöä 375–1 125 dollarin sakko. Laki ohittaa sekä Kanadan että Quebecin perusoikeuskirjat, mikä suojaa sitä useimmilta tuomioistuinhaasteilta.

Yliopistot eivät ole kirkkoja – neljää lukuun ottamatta

Syyskuun 1. päivästä lähtien rukoushuoneet on kielletty myös julkisissa laitoksissa CEGEP-opistoista yliopistoihin.

”CEGEP-opistot ja yliopistot eivät ole temppeleitä eivätkä kirkkoja.”— Jean-François Roberge, Quebecin sekularismiministeri, marraskuu 2025

Laissa kuitenkin nimetään neljä kampuskappelia, joissa jumalanpalvelukset ovat yhä sallittuja: Loyola Concordiassa, Marie-Guyart Lavalissa, Birks McGillissä ja St. Mark's Bishop'sissa. Université de Montréalissa rukoilemaan haluavia pyydetään poistumaan kampukselta. Montrealin joukkoliikennelaitos STM pitää neljä hyvinvointihuonettaan avoinna meditaatiota, rentoutumista ja joogaa varten – jooga on ilmeisesti julistettu maalliseksi. Rukoilemaan haluavat työntekijät saavat poistua alueelta palkattoman taukonsa aikana.

Kulkue, joka ei rukoile

Toukokuussa Plateau-Mont-Royalin kaupunginosa epäsi luvan portugalilaiselta Senhor Santo Cristo -kulkueelta, katoliselta perinteeltä, joka viettää 60. vuottaan Montrealissa ja joka oli hakenut lupaa jo helmikuussa, ennen kuin laki oli edes hyväksytty. Järjestäjät huomauttivat, että kyse on hiljaisesta marssista soittokunnan saattelemana eikä siinä rukoilla. Laki kattaa kuitenkin kaikki teot, jotka voivat ilmentää uskoa ”tosiasiallisesti tai näennäisesti”.

”Yhteiset uskonnolliset käytännöt, kulkueet mukaan lukien, eivät ole enää sallittuja yleisillä alueilla.”— Plateau-Mont-Royalin kaupunginosa, sähköposti järjestäjille, toukokuu 2026

Poliisi antoi marssin edetä 17. toukokuuta. Siihen osallistui yli 4 000 ihmistä, noin kaksi kertaa tavallista enemmän. Samana sunnuntaina LaSallen kaupunginosa oli antanut luvan sikhien paraatille. Plateaun oma pormestari sanoi lain aiheuttavan sekaannusta, ja Montrealin katolinen arkkipiispa on vaatinut sen perumista.

Konsensus Quebecin tapaan

Lain puolesta äänestänyt Parti Québécois voitti 5. lokakuuta maakuntavaalit ja muodostaa vähemmistöhallituksen. Puolueen johtaja Paul St-Pierre Plamondon kutsui aikoinaan julkisia rukouksia ”uskonnollisten fundamentalistien harjoittamaksi julkisen tilan omimiseksi” ja lupaa nyt puolustaa Quebecin sekularismia koskevaa konsensusta. Lakia vastaan äänestäneet liberaalit eivät hekään aio koskea siihen. ”Hyvä Jumala”, heidän johtajansa Charles Milliard huudahti ennen kuin selitti, että kunnilla on jo kaikki tarvitsemansa valtuudet. Montrealin poliisi puolestaan ei kertonut, miten se aikoo valvoa kiellon noudattamista.

Place d'Armes -aukion yllä basilikan kellot soivat yhä tasatunnein. Toistaiseksi ilman lupaa.