Liian nuori naimisiin, tarpeeksi vanha kääntymään

Perheen kertomus on raa’an yksinkertainen. Kaksi kachhi kolhi -yhteisöön kuuluvaa siskosta, vähemmistöjen oikeuksia ajavien aktivistien mukaan 13- ja 14-vuotiaat, vietiin Ibrahim Colonyn asuinalueelta Tando Allahyarin piirikunnasta, käännytettiin islamiin ja naitettiin kahdelle muslimimiehelle. Kun heidät tuotiin tuomioistuimeen sieppaustapauksen käsittelyyn, he pyysivät päästä takaisin vanhempiensa luo. Tuomioistuin kieltäytyi ja lähetti heidät turvakotiin, yhdysvaltalaisen Sindh Renaissance -järjestön mukaan kahdeksi päiväksi. Oikeustalon ulkopuolella kuvatulla videolla siskot nyyhkyttävät.

”Haluamme kotiin.”— Siskokset oikeustalon edessä Tando Allahyarissa

Teoriassa turvakoti antaa tytölle mahdollisuuden puhua vapaana kummankin osapuolen painostuksesta. Käytännössä nämä kaksi olivat jo puhuneet, ja kovaan ääneen, oikeustalon portailla. Muutamaa päivää myöhemmin pakistanilainen toimittaja Veengas kertoi, että samassa piirikunnassa oli 9. syyskuuta siepattu 14-vuotias hindutyttö, ja tietojen mukaan alueella oli kymmenen päivän aikana siepattu ja käännytetty kuusi alaikäistä hindua. Tuomioistuimen puolustukseksi on sanottava, ettei mitään ole vielä vahvistettu julkisissa poliisin tai tuomioistuimen asiakirjoissa: ei ikiä, ei sieppausta, ei kääntymisiä eikä avioliittoja. Juuri siksi aktivistit vaativat, että siskoja kuullaan erillään heidän väitetyistä aviomiehistään, uskonnollisista vaikuttajista ja välikäsistä.

Lapsia, sanoo laki

Paperilla Sindhin linja on täysin selvä. Maakunnan vuoden 2013 lapsiavioliittojen ehkäisylaki (Child Marriages Restraint Act) asettaa avioliiton alaikärajaksi 18 vuotta molemmille sukupuolille, ja lapsiavioliiton järjestäminen tai sen edistäminen on rikos, josta ei voi päästä takuita vastaan vapaaksi. Jos siskosten iät vahvistuvat, kyse ei ollut häistä vaan rikoksista.

”LAPSIA. Ei morsiamia. Ei käännynnäisiä.”— Ayesha Gill, pakistanilainen aktivisti

Laki kuitenkin harvoin päätyy oikeussaliin asti. Huhtikuussa Pakistanin katolinen oikeus- ja rauhankomissio valitti, etteivät tuomarit sovella johdonmukaisesti alle 18-vuotiaiden avioliittokieltoa, ja YK:n asiantuntijat totesivat tuomioistuinten hyväksyvän toistuvasti epäilyttäviä avioliitto- ja kääntymisasiakirjoja, vaikka viralliset rekisterit olisivat niiden kanssa ristiriidassa. Kuten asiantuntijat kuitenkin huomauttavat, vapaa suostumus ”ei ole oikeudellisesti mahdollinen, kun uhri on lapsi”. Tando Allahyarissa on nähty tämä ennenkin: Pakistanin ihmisoikeuskomission mukaan heinäkuussa 2025 kolme tyttöä, joiden perheet olivat ilmoittaneet heidät siepatuiksi, kertoi Sindhin ylioikeudelle kääntyneensä ja menneensä naimisiin omasta vapaasta tahdostaan.

Tarpeeksi vanha kääntymään

13-vuotias ei voi laillisesti mennä naimisiin Sindhissä. Uskonnon vaihtamiselle sen sijaan ei ole alaikärajaa. Vuonna 2016 Sindhin maakuntaparlamentti hyväksyi yksimielisesti lakiesityksen, joka asetti kääntymisen ikärajaksi 18 vuotta. Uskonnolliset puolueet protestoivat ja uhkasivat piirittää parlamentin, eikä esityksestä koskaan tullut lakia. Vuonna 2021 samaan kohtaloon päätyi liittovaltiotason lakiesitys pakkokäännyttämistä vastaan, kun Islamilaisen ideologian neuvosto, lakien yhteensopivuutta islamilaisen lain kanssa valvova perustuslaillinen elin, julisti ikärajan epäislamilaiseksi.

”Islamissa kääntymiselle ei ole ikärajaa.”— Qibla Ayaz, Islamilaisen ideologian neuvoston silloinen puheenjohtaja, 2021

Neuvosto kyllä painottaa, että pakkokäännyttäminen on kiellettyä. Se ei vain näe mitään syytä, miksi lapsi olisi liian nuori valitsemaan. Silloinen uskonnollisten asioiden ministeri lisäsi, että tällaisia tapauksia on hyvin vähän. Jo vuonna 2016 eräs naisten oikeuksien aktivisti huomautti, että Pakistanissa ajokortille on asetettu alaikäraja. Uskoon ei ilmeisesti tarvita korttia.

Satoja tapauksia, yksi maakunta

Siskosten tapaus ei ole poikkeus. Voice of Pakistan Minority -järjestön siteeraamien Centre for Social Justicen tietojen mukaan vuosina 2021–2024 kirjattiin 421 tapausta, joissa vähemmistöihin kuuluvia tyttöjä ja naisia oli siepattu, käännytetty ja naitettu: heistä 282 oli hinduja, ja 72 prosenttia tapauksista sattui Sindhissä. YK:n asiantuntijat raportoivat huhtikuussa, että vuonna 2025 noin 75 prosenttia avioliiton kautta tapahtuneen pakkokäännyttämisen uhreista oli hinduja ja 25 prosenttia kristittyjä, ja lähes 80 prosenttia tapauksista sattui Sindhissä, jossa asuu suurin osa Pakistanin 3,9 miljoonasta hindusta. Alttiimpia ovat köyhät perheet kolhi-, bheel- ja meghwar-yhteisöistä, joilla on vain vähän pääsyä poliisin, tuomioistuinten tai asianajajien puheille.

Laki on selvä, YK on selvä, ja kaksi tyttöä oikeustalon portailla oli hyvin selvä. Sindhissä ainoa yhä epäselvä asia on, miksi he eivät ole kotona.