Kabulin määräyksiä, Geneven vuoropuheluja

Naisena oleminen on rikos

Viisi vuotta talibanien paluun jälkeen luettelo on pitkä. Tytöiltä on kielletty pääsy keskiasteen kouluihin ja yliopistoihin, ja yli kaksi miljoonaa tyttöä ja naista on suljettu koulutuksen ulkopuolelle vuodesta 2021. Naiset on suljettu useimpien palkkatöiden, julkisten virkojen, puistojen ja kuntosalien ulkopuolelle. Vuonna 2026 uudet määräykset menivät vielä pidemmälle: ne veivät naisilta oikeudellisen tasa-arvon miesten kanssa, kavensivat tapauksia, joissa perheväkivallasta voidaan nostaa syyte, poistivat asumuseroa koskevasta laista kaiken avioliiton vähimmäisiän ja vakiinnuttivat miesten holhousvallan – samalla kun miesten yksipuolinen oikeus avioeroon säilytettiin visusti.

”Naisena oleminen on rikos Afganistanissa.”— Kansalaisyhteiskunnan puhuja, YK:n turvallisuusneuvosto, 16. syyskuuta 2026

Afganistan on nyt maailman ainoa maa, jossa tytöiltä on virallisesti kielletty koulunkäynti alakoulun jälkeen. Vihdoinkin maailman ykkönen jossakin.

Partoja, musiikkia ja ruoskimisia

Miehiäkään ei säästetä. Hyveen edistämisestä ja paheen ehkäisemisestä vastaava virasto pidättää ihmisiä heidän pukeutumisensa, partansa pituuden tai musiikin soittamisen ja kuuntelemisen vuoksi. YK:n mukaan ainakin 449 ihmiselle langetettiin ruumiillinen rangaistus vuoden ensimmäisellä puoliskolla oikeudenkäynneissä, jotka ihmisoikeusjärjestöjen mukaan eivät läheskään täytä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia. Toimittajia, ihmisoikeuspuolustajia, mielenosoittajia ja entisiä virkamiehiä uhkaavat pidätykset, kidutus ja katoamiset. Islamkin on pantu ruotuun: vuonna 2026 annettu saarnaajalaki tekee yhdestä sen tulkinnasta ainoan sallitun perustan uskonnonopetukselle – huonoja uutisia shiialaisille hazaroille ja ismaililaisille.

Talibanit puolestaan vetoavat turvallisuuden ja talouden edistysaskeliin viiden vallassaolovuoden jälkeen. Järjestystä on toki helpompi ylläpitää, kun puolet väestöstä on lähetetty kotiin.

Geneven vastaus: tehostettu interaktiivinen vuoropuhelu

YK:n ihmisoikeusneuvostossa, jonka istunto jatkuu 7. lokakuuta asti, valtuuskunnat kuuntelivat erityisraportoija Richard Bennettiä 7. ja 8. syyskuuta ja kysyivät sitten, mitä muuta ne voisivat tehdä. Lähes 90 afganistanilaista järjestöä, joiden lisäksi mukana olivat Human Rights Watch, Amnesty International ja muut, vastasi yhteisessä kirjeessä: hänen mandaattinsa on uusittava kokonaisuudessaan, naisia ja tyttöjä koskeva erillinen raportointi on säilytettävä samoin kuin tehostettu interaktiivinen vuoropuhelu, jossa afganistanilaisnaiset voivat puhua, mukaan on lisättävä raportti etnisistä ja uskonnollisista vähemmistöistä, ja vihdoin on käynnistettävä riippumaton tutkintamekanismi, jonka neuvosto perusti yksimielisesti lokakuussa 2025. Vuotta myöhemmin se odottaa yhä operationalisointia.

”[Yhä] pidemmälle lakiin kirjattu hanke naisten ja tyttöjen pyyhkimiseksi pois julkisesta elämästä.”— Afganistanilaisten ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen yhteinen kirje, 18. syyskuuta 2026

Sanasto voi kuulostaa laihalta talibanien määräysten rinnalla, mutta erityisraportoijan keräämä aineisto hyödyttää Kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkintaa ja voisi tukea kannetta Kansainvälisessä tuomioistuimessa. Bennettillä itsellään, joka kuvaa tilannetta sukupuoliapartheidiksi ja haluaa sen kirjattavan rikokseksi ihmisyyttä vastaan, on yksi pieni haitta: talibanit ovat kieltäneet häneltä pääsyn Afganistaniin vuodesta 2024 syyttäen häntä propagandasta. Maailman Afganistan-tarkkailija tarkkailee maata ulkomailta.

New York vaatii tuloksia

Syyskuun 16. päivänä oli turvallisuusneuvoston vuoro. Yhdysvaltain edustaja sanoi, ettei Washington anna talibanien käyttää amerikkalaisia kansalaisia kauppatavarana, ja kehotti neuvostoa vaatimaan tuloksia. Afganistanin YK-edustaja, joka ei puhu talibanien nimissä, varoitti sekoittamasta täysimittaisen sodan puuttumista kestävään rauhaan. Neuvoston jäsenet olivat yhtä mieltä siitä, että naisten kohtelu on suurin este Afganistanin toipumiselle, ja eri mieltä siitä, toimiiko paremmin vuorovaikutus vai painostus.

Vuorovaikutusta sillä välin jo harjoitetaan. Ihmisoikeusjärjestöt huomauttavat talibanien kanssa käytävien diplomaattisten ja taloudellisten yhteyksien lisääntyneen, mukaan lukien neuvottelut pakkopalautusten helpottamiseksi, kun afganistanilaisia lähetetään takaisin Iranista, Pakistanista, Turkista ja Euroopasta. Jotkin pääkaupungit tuomitsevat sukupuoliapartheidin Genevessä ja neuvottelevat sitten sen arkkitehtien kanssa karkotuslennoista.

Viisi vuotta myöhemmin Kabul tuottaa määräyksiä ja Geneve vuoropuheluja. Neuvosto äänestää pian siitä, jatketaanko vuoropuheluja vielä vuodella. Määräykset eivät valitettavasti tarvitse uusimista.